Väliaika; kahvia ja pullaa

Istuskelen Eerikkilän Urheiluopistolla ja odottelen että C14-ikäluokan Huuhkajatapahtuma pyörähtää käyntiin. Seuraavat neljä päivää saa pelaajatarkkailun merkeissä nauttia Suomen tämän ikäluokan parhaimmiston peleistä. Omasta valmennettavasta Hongan ryhmästä on täällä mukana lähes koko joukkue. Tunnin sisään heitetäänkin jälleen futismode päälle ja muu elämä saa unohtua – ehkä jopa kokonaisiksi neljäksi päiväksi. Sitä ennen kuitenkin pieni välicheck missä mennään hölkkäelämän puolella.

Karhunkierroksen kisasta on nyt kulunut 2,5viikkoa. Palautuminen kisasta on ollut haastavaa. Kisan seuraamuksena polvessa ilmeni seuraavalla viikolla häikkää ja sitä häikkää on kestänyt tähän päivään saakka. Saman polvivaivaisen jalan pohje ja sääri on myös ollut normaalia kipeämpi. Lenkkeilyt ovat siis olleet viimeiset viikot nollissa. Fillarilla olen pystynyt jokusen lenkin heittämään, mutta ajoittain siinäkin kipeytyy varsinkin polvi.

Eilen kävin fysioterapeutilla. Fysioterapeutti löysi aika äkkiä ongelmakohtia. Tällä kertaa vasemmassa jalassa oli nilkka lukossa. Lisäksi polvi kääntyi sisäänpäin eli polven linjaukset askelluksessa olivat pielessä. Siinä sitten fyssari joutui hommiin kun väänteli paikkoja paikalleen ja luut sen kuin narskuivat. Käsittelyn jälkeen polvi selkeästi tuli heti paremmaksi ja useimmat kipukohdat hävisivät heti. Nilkka sen sijaan ärtyi käsittelystä ja eilen illalla sekä tänään aamulla kun kävin hölkkää kokeilemassa niin juoksemisesta ei tullut yhtään mitään nilkkakipujen johdosta. Seuraavat päivät Eerikkilässä pyhitetäänkin täysin jalkapallolle ja oma kuntoilu saa jäädä hetkeksi.

Nuts Pallas lähenee. Helmikuusta toukokuulle sairastumiseen kestänyt erinomainen treenijakso on alla. Sen jälkeen harjoittelua ei olekaan tehty. Nyt siis noin kuukausi on menty oikeastaan ”harjoittelematta” tai lähinnä keräillyt viikossa 5-7tuntia fillarilla. Väliin onneksi mahtui Karhunkierroksen 84kilometrin rykäisy. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu siltä että kroppa kaipaisi treenausta ja varsinkin kovia treenejä, jotta jälleen pääsisi käsiksi hyvään juoksumodeen. Fyssarin mukaan neljän viikon kuluttua kaikki pitäisi olla jo kunnossa, mutta mikäli harjoittelun jatkuminen siirtyy ja siirtyy niin täytyy pohtia onko järkevää astella Pallaksella lähtöviivalle. Pelottavin skenaario nimittäin on se, että saisin nyt yhden tai kaksi treeniviikkoa alle, Pallaksen kisan päälle ja siitä sitten taas kuukauden tai kuukausien treenisaikun.

Yhdestä asiasta olen kuitenkin viisaampi. Seuraavan kisan jälkeen, mikälie onkaan, niin astelen heti fyssarin vastaanotolle ja tarkastan kaikki mahdolliset lukot ja muut mitä jaloista voi löytyä. Toinen missä lienee mietittävää on sopivan vuosittaisen kilpailumäärän miettiminen. Karhunkierros-Pallas väli on ainakin liian lyhyt tällä hetkellä itselleni. Viime kaudella tuplatut harjoituskilsat ja useat viime kauden kilpailut ovat myös saattaneet johtaa siihen että tällä hetkellä varsinkin pidempien rykäisyjen jälkeen paikat lahoaa. Viime vuonna vielä Kokkolan 6h ja Masun 100km kisasta palauduttiin jo muutamassa päivässä hölkkämodeen, tällä hetkellä ei enää palauduta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s